Osakeyhtiön voitonjako – palkanmaksu, osinko ja verotus
Osakeyhtiön (Oy) suurin vetovoima yrittäjälle on yleensä sen joustavuus ja rajattu vastuu. Ei siis ihme, että moni miettii miksi osakeyhtiö on suosituin yhtiömuoto: se tarjoaa luontevan tavan yhdistää yrittäjän ansiot sekä mahdolliset sijoittajat, ja samalla se mahdollistaa varojen jakamisen useilla eri tavoilla. Voitonjakoon sisältyy sekä palkanmaksun että osinkojen näkökulma, ja kumpaakin säätelevät sekä yhtiölainsäädäntö että verotus. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten osakeyhtiössä syntyneitä voittoja voidaan jakaa sekä yrittäjille että muille osakkaille verotehokkaasti ja fiksusti.
Sisällysluettelo:
Miksi voitonjako on tärkeää osakeyhtiölle?
Voitonjako on keskeinen osa osakeyhtiön talouden suunnittelua. Kun liiketoiminta menestyy ja yhtiö tekee voittoa, on tärkeää pohtia, kuinka varoja jaetaan: nostetaanko niitä palkkana, osinkoina vai säästetäänkö tulevia investointeja varten. Päätös vaikuttaa suoraan yrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen sekä osakkaiden saamaan taloudelliseen hyötyyn. Koska osakeyhtiössä omistajia voi olla useita, voitonjaolla on merkittävä rooli myös osakkaiden keskinäisessä luottamuksessa ja kannustinjärjestelmissä.
Lisäksi yhtiömuoto vaikuttaa suoraan siihen, millaisia verotuksellisia etuja tai rasitteita yrittäjä kohtaa. Esimerkiksi osakeyhtiö yrittäjän palkan sivukulut voivat olla omistajayrittäjälle erilaiset kuin toiminimellä toimivalla yrittäjällä. Kun palkka jaetaan yhtiön kuluiksi, niihin liittyvät sivukulut kohdistuvat yhtiölle, eikä yrittäjän henkilökohtaiseen talouteen samalla tavalla. Toisaalta osinkojen maksaminen vaatii oman prosessinsa: yhtiökokouksen päätöksen, tilinpäätöksen vahvistamisen ja oikeanlaisen verotuksen huomioimisen.
Voittojen järkevästä jakamisesta hyötyvät sekä yrittäjä että muut osakkaat, sillä oikein suunniteltuna se voi parantaa verotehokkuutta ja tukea yhtiön pitkän aikavälin tavoitteita. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin, miten palkka ja osingot määritellään, miten niihin liittyvä verotus toimii ja kuinka voitonjaosta päätetään virallisesti.
Palkanmaksu osakeyhtiössä
Kun yrittäjä omistaa osakeyhtiön ja toimii siinä aktiivisesti, hänellä on mahdollisuus maksaa itselleen palkkaa samoin periaattein kuin yhtiö maksaisi palkkaa kenelle tahansa työntekijälle. Tällöin yrittäjä on sekä työnantajan roolissa (osakkaana ja mahdollisesti hallituksen jäsenenä) että työntekijänä. Osakeyhtiön palkanmaksu eroaa esimerkiksi toiminimen tai kommandiittiyhtiön vastaavasta käytännöstä ennen kaikkea siinä, että yhtiö on erillinen oikeushenkilö. Yrittäjän henkilökohtainen talous ja yhtiön talous pysyvät näin paremmin erillään.
Palkka vs. osakasasema
Yrittäjä voi olla samanaikaisesti sekä osakeyhtiön omistaja että sen työntekijä. Tässä kaksoisroolissa on oleellista ymmärtää, että palkkaa maksetaan tehdystä työstä työntekijäasemassa, kun taas osakkaana yrittäjä saa tuloa osingon muodossa. Käytännössä palkan suuruus perustuu usein siihen, millaista työpanosta yrittäjä tosiasiassa antaa yhtiölle. Palkanmaksu onkin järkevää silloin, kun yrittäjä haluaa varmistaa säännölliset tulot ja kerätä itselleen eläkettä työntekijästatus huomioiden.
Mikäli yrittäjä omistaa suurimman osan osakkeista, hän käyttää päätösvaltaa yrityksen hallinnossa – mutta palkanmaksuun liittyvät velvoitteet, kuten verotus ja sosiaaliturvamaksut, kohdistuvat tässäkin tapauksessa yhtiöön, eivät yrittäjän henkilökohtaiseen talouteen.
Töölön Osakeyhtiötoimisto
Valmisyhtiöitä 30 vuoden asiantuntemuksella -
Toimintavalmis osakeyhtiö heti käyttöösi.
Palkan verotus
Palkka luokitellaan kokonaisuudessaan ansiotuloksi, ja se on veronalaista tuloa henkilökohtaisessa verotuksessa. Lisäksi osakeyhtiö on työnantajan asemassa velvollinen huolehtimaan niin sanotuista “osakeyhtiön yrittäjän palkan sivukuluista”, joihin lukeutuvat esimerkiksi työeläkemaksut (TyEL), työttömyysvakuutusmaksut ja muut lakisääteiset työnantajamaksut. Nämä sivukulut vaihtelevat vuosittain, ja niistä vastaa aina yhtiö, ei yrittäjä henkilökohtaisesti.
Yrittäjän näkökulmasta palkan maksaminen on usein verotuksellisesti suoraviivaisempaa kuin osinkojen nostaminen, sillä kaikki palkan osat kuuluvat ansiotulon verokantaan. Se tuo vakautta omaan tulorakenteeseen, mutta voi olla korkeammin verotettua kuin oikein suunnitellut osingot. Järkevässä verosuunnittelussa yrittäjä huomioi sekä oman elämiseen tarvittavan rahavirran että yhtiön tulot ja tulevat investointitarpeet. Näin kokonaisuus säilyy tasapainossa.
Osakeyhtiö osinko – miten se määritellään ja jaetaan?
Osakeyhtiössä yrityksen voitonjakamiseen on olemassa selkeät säännöt, joista tärkeimpiin kuuluvat yhtiöjärjestyksen määräykset ja osakeyhtiölain pykälät. Osinkoa voidaan maksaa vain, jos yhtiön tilinpäätös osoittaa voittoa, eikä yhtiön taloudellinen tilanne vaarannu jaon seurauksena. Kuka tahansa osakas voi saada osinkoa omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa, ellei yhtiökokous erikseen päätä toisin (esim. eri osakesarjoilla voi olla erilaiset oikeudet). Olennaista on, että vain osakkaana toimivat henkilöt tai tahot ovat oikeutettuja osinkoon, eivätkä esimerkiksi puhtaasti työntekijöinä toimivat henkilöt ilman omistusosuutta.
Yhtiökokous ja päätöksenteko
Osingonmaksu päätetään tavallisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa osakkaat äänestävät tilinpäätöksen hyväksymisestä ja voitonjakoehdotuksesta. Yhtiön hallitus tekee yleensä pohjaesityksen osingon määrästä, mutta lopullisen päätöksen tekee yhtiökokous. Osinkoon liittyy tärkeitä laissa säädettyjä reunaehtoja:
Osinkoa ei voida jakaa enempää kuin jakokelpoista vapaata omaa pääomaa on käytettävissä.
Voitonjaon täytyy olla yhtiön kannalta kohtuullista, jotta se ei vaaranna yhtiön maksukykyä eikä riko yhtiölain velvollisuutta huolehtia yhtiön edusta.
Osingon laskentaperusteet
Varsinaista osinkoa laskettaessa tarkastellaan tilikauden voittoa ja aiemmista tilikausista kertynyttä vapaata omaa pääomaa. Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat muun muassa voittovarat, jotka eivät ole sidottuja esimerkiksi osakepääomaan.
Tilikauden voitto: Nettotulos, joka jää jäljelle yrityksen kulujen (mukaan lukien verot) jälkeen.
Jakokelpoinen oma pääoma: Osakeyhtiölain mukaan vain tietyt erät omaa pääomaa ovat vapaasti jaettavissa osinkoina.
Lain ja yhtiöjärjestyksen rajoitukset: Vaikka yrityksellä olisi kirjanpidollista voittoa, se ei aina välttämättä saa jakaa täyttä summaa osinkona (esimerkiksi, jos yhtiön johdon arvio on, että suurempi kassa tarvitaan investointeihin tai velkojen hoitoon).
Osakeyhtiön osinkoa jaettaessa on siis arvioitava sekä yhtiön tuloksentekokykyä että sen tarvetta säilyttää riittävä vakavaraisuus tulevia toiminta- ja investointitarpeita varten. Tällainen joustava, mutta silti lakisääteisesti turvattu päätöksenteko onkin yksi syy miksi osakeyhtiö on suosituin yhtiömuoto monen yrittäjän ja sijoittajan näkökulmasta.
Osinkojen verotus osakeyhtiö – pääkohdat ja esimerkkejä
Suomessa listaamattoman osakeyhtiön (eli pörssin ulkopuolella toimivan yhtiön) jakamat osingot voidaan jakaa verotuksessa sekä pääoma- että ansiotuloon. Verotuksen pohjana toimii yhtiön nettovarallisuus ja se, kuinka suuri osuus osingosta ylittää tiettyjä raja-arvoja. Tavoitteena on, että verotus olisi oikeudenmukaista sekä pienemmän että suuremman mittakaavan yrittäjille.
Listaamattoman yhtiön osinko
Listaamattoman yhtiön osingon verotus perustuu ns. matemaattiseen arvoon, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti yhtiön varojen ja velkojen erotusta. Yleinen sääntö on, että yhtiön matemaattisesta arvosta laskettu 8 %:n osuus voidaan jakaa osakkaille osinkona kevyemmin verotettuna pääomatulona (tietyin rajoituksin).
Verovapaa osuus ja 8 % -sääntö:
Kun yhtiön nettovarallisuus on esimerkiksi 100 000 euroa, 8 % tästä on 8 000 euroa. Tästä 8 000 euron osingosta osa voi olla käytännössä lähes verovapaata tai kevyemmin verotettua pääomatuloa.
Nykyisen lainsäädännön mukaan listaamattoman yhtiön osingon matemaattisesta arvosta laskettu 8 %:n osuus verotetaan näin:
25 % on veronalaista pääomatuloa (eli 75 % on verovapaata), kunnes osinko tai kyseisen verovelvollisen kaikkien listaamattomien yhtiöiden osinkojen yhteismäärä jää 150 000 euron vuotuista osinkorajaa pienemmäksi.
Ylimenevältä osuudelta 85 % osingosta on veronalaista ja 15 % verovapaata pääomatuloa.
Mikäli osingon jako ylittää 8 %:n rajan yhtiön nettovarallisuudesta, ylimenevä osuus verotetaan ansiotulona, ja veroprosentti voi nousta varsin korkeaksi riippuen saajan henkilökohtaisesta veroprosentista.
Näin ollen osakeyhtiön osinko verotus voi vaihdella huomattavasti riippuen sekä jaettavan osingon määrästä että yhtiön nettovarallisuudesta. Yrittäjän onkin järkevää suunnitella ennakolta, kuinka paljon varoja kannattaa jakaa palkkana ja kuinka paljon osinkoina.
Esimerkki verolaskelmasta
Oletetaan, että listaamattoman osakeyhtiön nettovarallisuus on 100 000 euroa, ja osakas haluaa nostaa koko 8 %:n osingon (8 000 euroa). Koko osinko jää reilusti alle 150 000 euron vuotuisen rajan.
Pääomatuloksi katsottava osa: 25 % (eli 2 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa ja 75 % (6 000 euroa) on verovapaata.
Veron määrä: Jos pääomatulon veroprosentti on 30 %, maksaa osakas veroja 2 000 euron osuudesta (eli 600 euroa).
Käteen jäävä osuus: Yhteensä 7 400 euroa (8 000 – 600) eli osingon kokonaisuudesta on siis varsin merkittävä osuus verovapaata tai kevyesti verotettua.
Jos osakas nostaisi enemmän kuin 8 000 euroa osinkona, ylimenevältä osalta verotusta voitaisiin kiristää. Näin osinkojen verotus osakeyhtiö -mallissa kannustaa yrittäjää tarkastelemaan palkka- ja osinkotulojen välistä suhdetta huolellisesti. Väärin mitoitetut osingot voivat johtaa korkeampaan verotaakkaan, kun taas hyvin suunniteltu osingonjako voi olla merkittävä etu osakeyhtiöllä toimivalle yrittäjälle.
Palkka vs. osingot – verosuunnittelun perusperiaatteet
Osakeyhtiössä yrittäjällä on mahdollisuus saada tuloja sekä palkkana että osinkoina. Oikein tasapainotettuna näiden kahden tulonlähteen yhdistelmä voi olla varsin verotehokas ratkaisu. Jokaisen yrittäjän tulisi kuitenkin miettiä, kuinka paljon varoja on hyvä nostaa palkkana (mikä kerryttää eläkettä ja tarjoaa sosiaaliturvaa) verrattuna osinkoon, jonka verotus voi olla kevyempää mutta edellyttää osakeyhtiön tiettyä taloudellista vakautta ja jakokelpoisia voittovaroja.
Miten yrittäjä voi punnita palkkatulon ja osinkotulon välillä
Tulon tarpeet ja yrityksen tilanne: Jos tarvitset säännöllistä kuukausituloa, on palkka usein välttämätön. Samalla palkka kerryttää yrittäjän henkilökohtaista sosiaaliturvaa ja eläkettä. Toisaalta, jos yrityksen talous on vakaa ja nettovarallisuutta on kertynyt, osinkoa voi olla järkevää nostaa tiettyyn rajaan saakka kevyemmin verotettuna pääomatulona.
Veroprosenttien vertailu: Palkkaa verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona, kun taas listaamattoman yhtiön osinko verotetaan osittain pääomatulona ja voi osittain olla verovapaata. Veroasteiden erot on hyvä huomioida, sillä usein palkan ja osingon yhdistelmä on optimaalisin ratkaisu.
Yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat: Mikäli yritys aikoo kasvaa tai investoida, on hyvä miettiä, kannattaako varoja jättää yhtiön kassaan. Vaikka osa voittovaroista nostettaisiin palkkana, tietty määrä saatetaan tarvita toiminnan kehittämiseen tai vakavaraisuuden ylläpitoon.
Potentiaaliset riskit ja väärinkäsitykset (esim. peitelty osinko)
Peitelty osinko: Verohallinto voi tulkita tiettyjä etuja, korvauksia tai liian alihintaisia yhtiön ja osakkaan välisiä kauppoja “peitellyiksi osingoksi”. Tällöin verotus voi kiristyä merkittävästi, ja yrittäjä voi joutua maksamaan takautuvia veroja ja veronkorotuksia.
Liiallinen osingonjakautuminen: Jos yhtiö jakaa osinkoa yli todellisen jakokelpoisen oman pääoman, voi seurauksena olla vakavaraisuuden heikkeneminen ja mahdollisia ongelmia yhtiön maksukyvyn kanssa.
Verokohtelun muuttuminen: Lainsäädäntö elää jatkuvasti, ja osinkojen tai palkkojen verotukseen voi tulla muutoksia. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on hyvä seurata verotuksen kehitystä ja tarvittaessa päivittää omaa strategiaa.
Yrittäjän onkin syytä puntaroida yhdessä asiantuntijan kanssa, miten yhdistellä palkkaa ja osinkoa siten, että sekä verotus että yrityksen talous pysyvät terveellä pohjalla. Väärin toteutettuna verosuunnittelu voi johtaa kalliisiin korjausliikkeisiin, kun taas onnistunut suunnitelma tuo selkeää etua sekä yrittäjälle että koko yhtiölle.
Voitonjakopäätös ja käytännön toimet
Kun osakeyhtiö harkitsee voiton jakamista palkkana tai osinkoina, yhtiön johto (usein hallitus) ja osakkaat tekevät asiasta päätöksiä yhtiökokouksessa. Ennen muodollista päätöstä on tärkeää varmistua siitä, että yhtiöllä on riittävästi voittovaroja sekä maksukykyä myös jaon jälkeen. Lisäksi on syytä varautua tuleviin investointeihin ja markkinamuutoksiin, jotta taloudellinen vakaus ei vaarannu.
Tilinpäätöksen merkitys
Osakeyhtiön tilinpäätös on avainasemassa, kun arvioidaan jakokelpoisen voiton määrää. Se sisältää keskeiset taloustiedot, joiden perusteella hallitus tekee esityksen osingonjaosta tai voiton käytöstä.
Jakokelpoinen oma pääoma: Voitonjakoon saa käyttää vain osakeyhtiölain sallimaa vapaata omaa pääomaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi kertyneet voittovarat, joita ei ole jo sidottu osakepääomaan.
Maksukyvyn arviointi: Vaikka luvuissa näkyisi positiivinen tulos, yhtiön hallituksen on varmistettava, ettei voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Lain mukaan osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiön on sen seurauksena todennäköistä ajautua maksukyvyttömyyteen.
Tilintarkastus: Mikäli yhtiöllä on lakisääteinen tai vapaaehtoinen tilintarkastaja, hän varmistaa, että tilinpäätös ja voitonjako ovat lainmukaiset. Tämä lisää luotettavuutta ja auttaa havaitsemaan mahdolliset kirjanpitoon tai kassavirtaan liittyvät riskit ajoissa.
Käytännön dokumentaatio
Voitonjakopäätöstä ei voi tehdä vapaamuotoisesti; siitä on jätettävä selkeä kirjallinen dokumentaatio.
Yhtiökokouspöytäkirja: Yhtiökokouksessa osakkaat vahvistavat tilinpäätöksen ja päättävät osingonjaosta tai muusta voiton käytöstä. Päätökset kirjataan kokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan, joka on lakisääteinen asiakirja ja tärkeä todiste mahdollisissa riita- tai viranomaistilanteissa.
Verottajalle annettavat tiedot: Osingonjaosta ja muusta mahdollisesta voitonjaosta on ilmoitettava veroilmoituksessa. Lisäksi työnantajan on huolehdittava palkkaan liittyvistä ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista. Osingon saajalle taas syntyy mahdollisesti ilmoitusvelvollisuus omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan.
Mahdolliset sopimukset: Jos yhtiöllä on osakassopimus, siinä voi olla määräyksiä, jotka vaikuttavat voitonjakoon tai osakkaiden päätöksentekoon. On tärkeää, että hallitus ja osakkaat tutustuvat sopimuksiin ennen virallista voitonjakopäätöstä.
Tiivistettynä: huolellinen taloushallinto, selkeä tilinpäätös sekä korrektisti dokumentoitu yhtiökokouspöytäkirja ja verotusasiat muodostavat perustan vastuulliselle voitonjaolle. Kattavan dokumentaation avulla vältät myös mahdolliset verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät ongelmat myöhemmin.
Yhteenveto – kuinka suunnitella osakeyhtiön voitonjako fiksusti
Osakeyhtiön voitonjako on paljon muutakin kuin pelkkä päätös nostaa palkkaa tai osinkoa. Se vaikuttaa niin yrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen, yrityksen taloudelliseen tilanteeseen kuin yhtiön tulevaan kehitykseen. Oikein toteutettuna voitonjako voi olla sekä verotehokasta että kestävää yrityksen kasvun kannalta.
Arvioi yrityksen kokonaistilanne: Mieti, kuinka paljon yritys tarvitsee pääomaa tuleviin investointeihin ja kuluihin. Pidä huolta, että voitonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä tai kasvumahdollisuuksia.
Tasapaino palkan ja osinkojen välillä: Palkalla turvaat säännöllisen kuukausitulon ja kerrytät omaa sosiaaliturvaasi ja eläkettäsi, mutta osinkojen kautta voi avautua verotuksellisesti kevyempi reitti, kunhan huomioit nettovarallisuuden ja voimassa olevat osinkojen verotus osakeyhtiö -säännöt.
Tunne peruslait ja velvoitteet: Tutustu huolella osakeyhtiölakiin ja verotukseen liittyviin ohjeisiin. Myös osakeyhtiön yrittäjän palkan sivukulut kannattaa laskea tarkasti etukäteen.
Dokumentoi päätökset oikein: Yhtiökokouspöytäkirja, tilinpäätös ja hallituksen esitys osingonjaosta ovat keskeisiä asiakirjoja, jotka suojaavat yhtiötäsi mahdollisilta väärinkäsityksiltä.
Hae tarvittaessa asiantuntija-apua: Verotus- ja kirjanpitosäädökset muuttuvat ajoittain, joten kannattaa seurata Verohallinnon ohjeita tai kääntyä ammattilaisen puoleen. Verokonsultti tai tilitoimisto voi auttaa löytämään optimaalisimman ratkaisun, etenkin jos liiketoimintasi on kasvuvaiheessa tai jos yrityksesi rakenteessa on useita osakkaita.
Huolellisen suunnittelun ansiosta voit rajata veroriskit minimiin ja vapauttaa voimavaroja varsinaisen liiketoiminnan kehittämiseen. Juuri tämä joustavuus onkin yksi syy miksi osakeyhtiö on suosituin yhtiömuoto: se tarjoaa toimivan pohjan sekä omistajien taloudellisen turvallisuuden että liiketoiminnan kasvun näkökulmasta.
